torstai 1. syyskuuta 2011

Masupostaus

En ole vielä yhtään masupostausta tehnyt, ja
kun viikkoja on kertynyt jo mukavasti 24+4, niin nyt olisi korkea aika! :)

Alkuraskauden pahoinvointi ja suurin väsymys alkoivat helpottamaan tuossa vähän ennen puoltaväliä. Vieläkin tosin aamuisella saattaa vähän kuvottaa, jos aamuja ei aloita rauhallisesti.
Minullahan todettiin kilpirauhasenvajaatoiminta, jos johtuen olen ollut todella väsynyt.
Päiväunet on pakko ottaa joka päivä, muuten ei jaksa mitenkään koko päivää.
Toisen torkut otan yleensä sitten, kun Jussi tulee töistä kotiin, mutta siltikin
unta riittää vielä hyvin öihinkin, voisin siis nukkua melkein kellonympäri! :D
Tälläistä väsymystä en ole kokenut yhdenkään aikaisemman raskauden kohdalla.
Mutta varmaan tuolla sairaudella on oma osuutensa asiaan..?

Muuten olen kyllä voinut oikein loistavasti. Mitä nyt välillä masu muistuttelee supistuksilla
ja liitoskivuilla, jos ei muista levätä tarpeeksi päivänaikana. Täytyy välillä muistaa relata,
eikä aina vaan tehdä ja touhottaa! :)

Ultria minulla on takana jo viisi (varhaisultra, jossa tarkistettiin raskauden kesto, niskapoimu-ultra, ensimmäisessä lääkärineuvolassa ultrattiin, rakenneultra ja yksi ylimääräinen ultra, kun kävin lääkäriä tapaamassa tästä kilpirauhasenvajaatoiminnasta). Mukava kun on näinkin tiheästi päässyt pikku kaveria moikkaamaan! ♥ Parin viikon päästä on taas ultra tiedossa, kun menen toiseen lääkärineuvolaan.

Masu on vielä aika pikkuinen. Vähän jos on löysempään vaatetta päällä, niin ei välttämättä edes raskausmasua huomaa, jos ei osaa katsoa tai ei tiedä. Joskus jopa unohdan olevan raskaana, kun
masu ei ole (vielä) tiellä! :D Mutta onneksi iltasella alkaa aina sellaiset jumputukset masussa, että ne pudottavat mut kyllä maanpinnalle, että siellä masussa todella joku kaveri majailee ♥





Kiloja on tullut nyt maltillisesti kuusi kiloa.
Ensimmäisestä raskaudesta tuli yhteensä 20kg ja toisesta raskaudesta 15kg.
Onneksi nuo kilot ovat tippuneet myös yhtä helposti kuin ovat tulleetkin,
kiitos geenit! ♥ Siksi en paljon jaksa stressata tuosta painosta, tulee mitä tulee.
Ne lähtevät kuitenkin (minulla) erittäin helposti pois.

Pojille ollaan kovasti juteltu, että äidin masussa on vauva ja meille tulee vauva tänne kotiin,
kun tulee joulupukki ja maassa on lunta. Pojat pussailevat ja silittävät masua kovasti.
Topi kyselee monta kertaa päivässä "Missä vauva?" ja sitten silitetään masua ♥

Tuleva synnytys on ollut jo paljon mielessä. Sanonta "tieto lisää tuskaa", pitää todella paikkansa!
Kun tietää, mitä on tulossa. Osaa pelätä sitä jo ihan eri tavalla, esikoisen kohdalla en pelännyt yhtään, kun ei tiennyt mitä oli tulossa ja en hankkinut sitä tietoa, ihan juuri sen vuoksi, koska
halusin mennä avoimin mielen synnyttämään, mutta nyt kun on kaksi synnytystä takana, niin tiedonmäärä on jo toista luokkaa. Kaksi erinlaista kokemusta. Molemmat eivät niin kovin miellyttäviä kokemuksia ole olleet. Muutamista asioista täytyy keskustella vielä lääkärin kanssa. Olen tarkoituksella yrittänyt siirtää ajatusta; synnytys pois mielestä, koska siihen on vielä pitkä aika, mutta siltikin se väkisin välillä tunkee ajatuksiin ja varsinkin uniin! Mutta, eiköhän tämä tästä, kunhan saan jutella lääkärin kanssa hieman tulevasta.

Tämä raskauden keskivaihe on kyllä mukavaa aikaa kaikenkaikkiaan, vielä ei ole niitä pahoja loppuajan liitoskipuja, masu ei tiellä ja muutenkin olo tuntuu suhteellisen pirteältä! :)
Nyt nautitaan ja levätään, kohta ne kivut kuitenkin alkavat!

19 kommenttia:

  1. Liitoskivut oli niin kamalia. Itkin ja huusin jo puolivälissä kakkosen raskautta liitoskipuja ja välillä mies meinasi jo sairaalaan viedä kun en voinut kävellä kuin tukea ottaen. Neljättä odottaessa liitoskipuja ei juurikaan ollut. Minäkin pelkäsin joka kerta synnytystä jo melko varhain koska minulla on ollut erittäin nopeista synnytyksiä ja istukka on 3 kertaa neljästä jäänyt kiinni ja kerran revennyt kohtuun sekä sen kivun vuoksi joka on minusta sietämätön. Tsemppiä raskauteen ja synnytykseen. Ne on molemmat kuitenkin vain pieniä hetkiä elämässä ajallisesti
    -mari-

    VastaaPoista
  2. Hei muru! Ihana masu :)

    Mä kävin silloin hätäsection jälkeen pelkopolilla juttelemassa kun alkoi olla nicon la lähellä ja totesin sen hyväksi! Halusin että nicokin ois leikattu, mutta pelkopolilla sitten olin ihan sitä mieltä että ehdottomasti alakautta sittenkin! Mutta kun kokonsa vuoksi nico päätettiinkin leikata niin itkin vuolaasti ja oisinkin vaan halunnu sen normaalin synnytyksen :)

    Tsemppiiiiiiii

    VastaaPoista
  3. Voi kun nätti masu sulla!

    Hei, saitteko te tietää sen sukupuolen? "Manu" = poika? En siis mitenkään malttamattoman utelias ole :)).

    VastaaPoista
  4. Suloinen masunalku <3 Keskiraskaus on kyllä ihanaa aikaa. :) Tuo on totta, että tieto lisää tuskaa. Itselläkin kaksi synnytystä takana ja jos meille joskus kolmas suodaan niin sit pitäis olla myös kätilön ammatti. Huh, saa nähdä uskaltaako sit enää edes haaveilla vauvasta :D

    VastaaPoista
  5. Marika: Sukupuoli ei ole tiedossa :)

    VastaaPoista
  6. Ihana maha. :) Ja siitä ne ihanat viikotkin pikkuhiljaa kertyvät! Toivotaan tosiaan, että siihen synnytykseen on vielä matkaa.

    Jensba: On se sektiokin _normaali_synnytys, vaikkei aina niin toivottu olisikana ollut. :) Mutta toisille se on se normaali ja ainut vaihtoehto - ja ihanaa että sellainenkin synnytysmuoto on olemassa!

    VastaaPoista
  7. Jep, liitoskivut ei oo mukavia.. mulla on niitä vieläki, viime yö oli tuskaa.. kyljen kääntäminen vihlas joka kerta.. nuku siinä sitte.. mut onneks ne on vähentyny huimasti, pari viikkoa oli jo ettei tuntunu mitää.. Mulla ois 10vk vielä jälellä, toivottavasti vähemmä ;)

    VastaaPoista
  8. Kiva postaus :) Ja kiva nähdä ettei välttämättä useammankaan raskauden jälkeen turpoa heti tosi isoksi :) Kun kaikki aina pelottelee!

    VastaaPoista
  9. titti: Joo, mulla on nämä masut pienentynyt sitä mukaa, mitä enemmän lapsia on tullut! :D Esikoisesta on ollut tähän mennessä kaikkein isoin! :D

    VastaaPoista
  10. Mari: Kiitos tsempeistä! ♥

    Jensba: Kiitos ♥

    Marika: Niin lisätäkseni vielä, meillä nuo työnimet on keksitty heti raskauden alussa, joten ne eivät viittaa sukupuoleen mitenkään :)

    poikkeama: Kiitos ♥ Toivottavasti tosiaan tämä kaveri ei yritä ottaa varaslähtöä, niinkuin Tomi meinasi viimeksi.

    Hannah: Sulla ei ole enää pitkä aika! :)

    VastaaPoista
  11. Ihana masu ja niin siro. ♥ Tosiaan nauti nyt näistä ihanasta keskiraskaudesta. Mulla on nyt viikkoja tasan 37 ja olo on jo aika tukala (ja malttamaton).

    Yritä olla huolehtimatta siitä synnytyksestä. Mulla on ainakin kaksi ihan erilaista synnytystä takana, joten en osaa enää oikein pelätä, kun en tiedä mitä tuleman pitää..

    VastaaPoista
  12. poikkeama, niin tietenkin siis onkin :) tuota alatiesynnytystä vaan jorinoidaan niin paljon, että meinaa aina mennä keitot ja sopat sekaisin :D

    VastaaPoista
  13. Uus lukija ilmoittatuu. Että terve vaan! :) Ihana, ihana masu!

    VastaaPoista
  14. Ihanan siro masu <3 Mukava kuulla että olet voinut hyvin ja pahoinvointi on hellittänyt.

    VastaaPoista
  15. Sirkku: Sulla on jo hurjasti viikkoja, kohta teilläkin päästään nauttimaan vauvantuoksuisista hetkistä ♥ Voimia loppumetreihin! ♥

    Janica: Kiitos ♥

    Titta: Lämpimästi tervetuloa! :)
    Kiitos ♥

    Satu: Kiitos! ♥

    Sonja: Kiitos ♥ Joo onneksi pikku hiljaa on helpottanut, pelkäsin jo että pahoinvointi jatkuu koko raskauden ajan, niinkuin esikoista odottaessa..

    VastaaPoista
  16. Voi ei miten i-ha-nan SÖPÖ masu! En kestä, tuostahan ovi kehittää jopa pienen masukateuden ;) Tsemppiä myös kilpparin kanssa, oikean lääkityksen hakeminen varmaan väsyttää, mut sit ku se saadaan kohdalleen, ni väsymyksenkin pitäis helpottaa.

    VastaaPoista
  17. nyt osaan viimein jättää tänne kommentin!:D oon täällä aikaisemminkin käynyt lukemassa ja nyt löysin tän kommentti kohdan!:) hyvin on masu kasvanut sitten viime kuvan jonka olit laittanut fb:n.:) meillä tiedossa huomenna ylimääräinen varhaisultra,jännityksellä odotetaan!:) <3

    VastaaPoista

Kiitos että jätit kommentin <3