tiistai 3. tammikuuta 2012

Arki kolmen kanssa

Nyt ollaan eletty kohta kolme viikkoa kolmen lapsen arkea.
Jussikin on palannut töihin. Kahden viikon kotona olon jälkeen.
Tosin hieman pehmeä lasku tässä on ollut.
Kun hän oli maanantaina kotosalla ja loppiainenkin on vapaapäivä.
Mutta ensi viikolla sitten alkaa ihan täysimittaiset työviikot.
Viisi päivää viikossa aamu kahdeksasta iltaan puoli viiteen.

Tähän asti kaikki on sujunut hyvin. Isommat veljet, eivät ole
kurmoottaneet pienimmäistä. Tomi on yllättävän huolehtivainen.
Mikä on positiivinen yllätys. Olin varustautunut, että tuo todellinen
mammanpoika heittäytyy hankalaksi ja on hirmu mustasukkainen.
Mitä vielä! Aina, kun vauva inahtaa, Tomi on paikalla!
Vie vaippoja roskiin ja tuo vauvalle leluja.
Oikein mallikelpoinen isoveikka ♥

Topihan on jo kerran tullut isoveljeksi, joten hänelle tämä on tuttu juttu.
Hienosti hoivaa ja hellii pienimmäistä. Sitä on ilo seurata ♥
Toki täytyy muistaa aina se, että Topikin on vielä aika pieni.
Mutta eihän mitään isoja vastuu tehtäviä ole saanutkaan harteilleen ;)
Ihan pikkutehtäviä vaan.

Muutaman kerran, kun olen ollut lasten kanssa keskenään kotosalla.
On tullut hetkiä, että olisin toivonut että syntyessä minulla olisi ollut
vähintään kuusi jalkaa ja kahdeksan kättä :D
Varsinkin silloin, kuin vauva tahtoisi syödä ja isommat pojat
tahtovat uhmata ja nahistella.

Topilla varsinkin on nyt pahin uhmavaihe päälle.
Jokainen lause alkaa aina sanalla EI!
Tomillakin se alkaa pikkuhiljaa puskemaan päälle,
mutta vielä ei mitenkään hirmuisen pahasti, onneksi.

Toki tiedostan sen, että elämme vielä alkuhuuma vaihetta.
Mustasukkaisuutta on varmasti luvassa jossain vaiheessa.
Kun Tomi syntyi, alkuhuumaa kesti puolivuotta. Sen jälkeen
Topi osoitti veljeään kohtaan lähinnä välinpitämättömyyttä
ja äidille, halua olla jälleen vauva.

Mutta nyt nautitaan vielä, kun kaikki ovat sulassa sovussa.
Harmooninen vauva-arki on mukavaa! ♥





8 kommenttia:

  1. Oi, ihana vauva <3 nauttikaahan ihmeessä harmoniasta, toivottavasti kestää kauan =)

    VastaaPoista
  2. Meillä meni samalla tavalla kuin teillä. Nyt kun vauva on puolivuotias niin isosisko on aloittanut kovan uhman ja ekaa kertaa vaikuttaa jopa kunnolla mustasukkaiselle, omii veikan leluja sun muuta. Mutta ei onneksi ole vielä satuttanut.

    Ihana pikkuinen <3 Vauvantuoksun voi melkein tänne asti haistaa!

    VastaaPoista
  3. Tsemppiä! Toivottavasti kaikki menee jatkossakin hyvin.

    VastaaPoista
  4. Miten olette saaneet nukkumiset sujumaan?

    Meillä kakkosen ja kolmosen ikäeroksi tulossa 1v 8kk ja nyt on alkanut pelottaa, että saakohan sitä seuraavaan vuoteen yhtään nukkua!? Meidän kakkonen siis edelleen heräilee pitkin yötä eikä nuku aamuun asti omassa sängyssä...

    VastaaPoista
  5. Anonyymi: Ennenkuin vauva syntyi, niin meillä Tomi heräili yön aikana 6-20 kertaa, yleensä ei nukkunut omassa sängyssä aamulla, vaan jossain ihan muualla, yleensä meidän vanhempien välissä. Nukkumaanmenokin kesti aina sen lähemmäs 2-3 tuntia. Puhuttiin asiasta sitten neuvolassa ja saatiin hyviä vinkkejä. Niiden avulla Tomi sitten rupesi nukkumaan omassa sängyssä ja ei heräile enää ollenkaan yöllä kukkumaan, vaan nukkuu aamuun asti.

    Suosittelen kyllä lämpimästi juttelemaan asiasta vaikka neuvolassa, jos tuntuu että omat keinot eivät riitä.

    VastaaPoista
  6. Stressasin ennen kolmannen syntymää kovin siitä että miten keskimmäisen arki alkaa sujumaan, jotenkin kun hän oli paljon vauvamaisempi kolmannen syntyessä kuin esikoinen hänen syntyessään, varmaan olin itse pitänyt hänet ihan pikkuvauvana. Meidän onneksi kolmas oli kuitenkin supernukkuja, nukkui ensimmäiset 5 kuukautta niin että nukkui 11 tunnin yöunet, oli aamulla pari tuntia hereillä, nukkui 7 tunnin päiväunet ja oli illan hereillä, ei ehtinyt paljon mustasukkaisuutta tulemaan, ainoastaan harmitti kun se vauva aina vaan nukkui:)
    Meillä ei ole varsinaisesta mustasukkaisuudesta muutenkaan kärsitty, sellaista normaalia veljesten välistä kinaa leluista alkaa olemaan nyt jo pienemmänkin kanssa kun nykyään haluaa jo kaikkeen mukaan, mutta pääasiassa vauva on molempien isoveljien mielestä vaan ollut ihana vaikka isommat keskenään tappelisivatkin (ja sen ne kyllä osaa). Meillä tosiaan pojat nyt 5, 3 ja 1.
    Ihanaa vauva-aikaa! Liian pian se menee...

    VastaaPoista
  7. Sinä oot kyllä supermami! Vauvantuoksua tahtois tännekin.. :) voi että.. <3

    VastaaPoista
  8. Supermami tosiaan! <3 ps. miten vauvalotossa kävi?

    VastaaPoista

Kiitos että jätit kommentin <3