Lahjoja 2-vuotiaalle?

Tomilla on kohta syntymäpäivät.
Itseasiassa niihin ei ole enää kuukauttakaan.
Juhlat pidetään vähän aikaisemmin, että ei ole sitten
ihan juhlaähkyä meillä, kun ristiäisetkin pitäisi järjestää.
Ne on itseasiassa 11.02.2012 ja Tomin synttärit 22.01.2012.
Teemana tulee olemaan paloautot ja muut ajoneuvot.
Koska niistä Tomi pitää, valtavasti! :)
Rupesin tässä pohtimaan lahjavinkkejä.
Mitä lahjaksi 2-vuotiaalle?



Lahjakortti on aina hyvä vaihtoehto,
koska tuleehan kevät kohta taas
ja edessä on haalarin osto.


Sekä Tomilla on pientä paitapulaa!


Uusille pussilakanoilla olisi myös käyttöä ja Tomi tarvitsi uuden
sekä isomman peiton+kunnon tyynyt. Nyt hänellä on käytössä
vielä vauvapeitto ja vauvatyyny, jotka varmaan olisi hyvä vaihtaa
jo isomman pojan tarpeisiin sopivammiksi :)





Mutta koska kysymyksessä on kuitenkin pieni lapsi,
niitä lelulahjojakaan ei voi täysin sivuuttaa.
Vaikka näin joulun jälkeen, äiti innostuukin enemmän niistä hyödyllisistä lahjoista ;)
Schleich eläimiä Tomi sai joululahjaksi, mutta koska niillä leikitään todella paljon,
voisihan niitäkin muutama uutuus tulla, piristämään leikkejä! :)

Br-leluissa on myynnissä mukava Kids-Wood puulelusarja.
Tomi sai joululahjaksi sarjan paloauton, se todettiin todella hyväksi!
Juurikin tuollaiselle tempperamenttiselle 2 vuotiaalle sopiva.
Ne muoviset hajoavat heti Tomin käsittelyssä.
Joten näitä voisi tulla lisääkin, ehkä tälläinen traktori+peräkärry,
olisi pikku automiehen mieleen? :)

Mitä muita lahjavinkkejä teillä tulisi mieleen 2 vuotiaalle?
Nyt lahjavinkit jakoon! :)

Joulu 2011

Meidän perhe vietti joulun rauhallisesti kotosalla.
Olimme päättäneet jo aikasessa vaiheessa, että tänä jouluna
me emme pääpunaisena aja sukulaisesta toiseen.
Vaan vietämme rauhallisen kotijoulun. Ilman mitään stressiä.
Oli sitten vauva syntynyt tai ei. Niinhän siinä sitten kävi, että
saimme aikaisen joululahjan ja tässä joulussa oli nyt sitten
ihan oma taikansa ♥







Söimme tietysti juhla-aterian ja meillä kävi pukki.
Pojat saivat hienoja lahjoja.
Tuli dubloja, junaradan osia, muumitalo, pelejä,
itsetehty maatila, maatilaan eläimiä, paloautoja, vaatetta jne.
Kun lapset olivat menneet nukkumaan.
Me vanhemmat nautiskelimme glögiä, pipareita, suklaata ja pelasimme lautapelejä.
Ihana rauha ja hiljaisuus. Ei kiire mihinkään.











Välipäivät vietimme myös kotosalla. Harmi homma vaan, kun
emme päässeet jouluna yhtään ulkoilemaan. Ensin oli niin kova myrsky ja
sitten perheeseemme iski flunssa. Kaikilla paitsi vauvalla on yskää ja nuhaa.

Oikein mukava joulu takana, vaikka se menihin todella nopeasti.
Nyt arki alkanut. Olen ensimmäistä päivää kolmen pojan kanssa keskenään kotosalla.
Jussi lähti tänään töihin isyysloman jälkeen. Sikäli pehmeä lasku tässä kuitenkin nyt on,
että hän on nyt 3 päivää töissä, 3 päivää vapaalla,
3 päivää töissä ja vielä 3 päivää vapaalla.

Tämä joulu oli kyllä aika ikimuistoinen ♥



Uusivuosi kolkuttelee jo oven takana,
onko teillä erikoisia uudenvuoden suunnitelmia,
vai juhlitaanko teillä ollenkaan uutta vuotta?

Veljekset kuin ilvekset ♥

Ehkä näissä kaikissa kolmessa vähän jotain samaa ;)

Ps. Synnytyskertomuksen pääsee lukemaan tästä

Synnytyskertomus

Hirveästi ei ole kirjoitettavaa, mutta koitan nyt kuitenkin vähän tarinaa tähän laittaa.

11.12.2011 olimme vielä illalla miehen siskon luona syntymäpäivillä.
Kotiin lähdettäessä alkoi kamala lumipyry, piti ajaa todella hiljakseltaan.
Siinä matkan aikana tuli muutama supistus, mutta ajattelin sen johtuvan automatkasta.
Loppuvaiheessa pitkä istuminen oli aiheuttanut minulle herkästi supistuksia.
Kotiin kun pääsimme, laitettiin pojat nukkumaan ja
ruvettiin katselemaan telkkaria Jussin kanssa.

Siinä tuli muutama napakka supistus.
Leikilläni sanoin, Jussille että lähdetään nukkumaan
varmuuden vuoksi, kun on vähän outo olo.
21.00 menimme nukkumaan.

Päivä vaihtui 12.12.2011

Heräilin yön aikana muutaman kerran supistuksiin.
Ne eivät kovin kipeitä olleet,
mutta heräsin niihin kuitenkin joka kerta.
Mutta koviin supistuksiin heräsin kunnolla,
3.00 ja mikä ihmeellisintä, samalla hetkellä myös
Tomi alkoi huutamaan huoneessaan hysteerisesti.
Aavisti, että äitiin sattuu?
Kun supistus meni ohi, kävin Tomia lohduttamassa.
Kellottelin supituksia ja niitä tuli noin 6-8 minuutin välein.
Herätin Jussin ja vinoilin, että nyt taitaa tulla sulle vapaapäivä ;)
Raukka ei ollut nukkunut oikein koko yönä. Oli ruvennut jännittämään niin paljon.
Käskin vähän tankata unta, jos nyt tulee lähtö.
Kävin suihkussa ja menin olohuoneeseen sohvalle lepäilemään.
Infosin äitiäni, että tänään taitaa tulla lähtö sairaalaan.
Kärvistelin siinä sitten jonkun aikaa supistusten kanssa.
Ajattelin, että pitäisi alkaa pakkaamaan tavaroita valmiiksi,
mutta jalat eivät oikein enää tässä vaiheessa jaksaneet kantaa.

6.07 soitin äidilleni, että hän voisi lähteä tulemaan hakemaan poikia yöhoitoon.
Käskin Jussin myös nousemaan suihkuun.
Sen jälkeen hän rupesi laittamaan tavaroita kasaan,
minä huutelin sohvalta ohjeita.
Äitini saapui vähän vaille 7.
Jussin kanssa pukivat pojille vaatteet päälle
ja sen jälkeen Jussi auttoi minulle vaatteet ylle.
Lähdin hitaasti tallustamaan rappusia alas.
Ulos, kun pääsin tuntui että nyt menee jalat alta,
äiti tuli sitten viereeni ja talutti minut autoon istumaan.

Auton lasit olivat hieman jäässä, en ole koskaan Jussin nähnyt raaputtavan niitä yhtä nopeasti ;)

Äitini otti sitten pojat ja he lähtivät ajelemaan mummolaa kohti.
Me Jussin kanssa sairaalaan.
Kello oli aika tarkalleen 7.20 ja ihana aamuruuhka!
Se oli elämäni kauhein automatka.
Pidin melkein koko matkan silmiä kiinni ja yritin keskittyä supituksiin,
mutta kivut olivat jo aika kovat. Huusin ja valitin jokaisen supistuksen kohdalla.
Jussilla alkoi vissiin vähän hiki nousta otsalle, kun kirosi sitä aamuruuhkaa.
Saavuimme sairaalaan ja Jussi jätti minut aulaan pyörätuoliin istumaan,
itse lähti etsimään parkkipaikkaa ja soittamaan töihin, että tänään ei tulla työmaalle.
Kello oli tässä vaiheessa 7.38.
Onneksi autopaikka löytyi nopeasti ja
Jussi siinä oli kuulemma myös muutaman juoksuaskeleen ottanut,
että päästään nopeasti synnytysosastolle.
Jussi työnsi minut sitten pyörätuolilla osastolle ja hoitaja otti meidän vastaan.
Muuta en muista, kun että hän huusi kovaan ääneen muita hoitajia paikalle
"Synnytys, mennään suoraan saliin!"

Hämärästi muistan, että joku, kätilö? kysyi, että onko ensimmäinen lapsi ja
tulemmeko kuinka pitkän matkan päästä.

Saliin meidät kirjattiin 7.46.
En paljon muista tapahtumia, niitä on Jussin kanssa tässä kerrattu
ja osan lukenut synnytyskertomuksesta.
Omat muistikuvat kun ovat aika hatarat, kovien kipujen ja sen nopeuden vuoksi.
Kaikki tapahtui vähän kuin elokuvissa :D
7.50 kätilö teki sisätutkimuksen ja olin 4cm auki. Voi, ei!
Taisin tässä vaiheessa ajatella, tämä menee varmasti ainakin puoleen päivään,
ennenkuin vauva syntyy..mutta kuinkas sitten kävikään?

Sain ilokaasua, se vei pahimmat kivut pois. Hetkeksi. Yhden supistuksen verran, en tuntenut mitään, en kuullut mitään, kun minulta jotain kysyttiin. Olin hetkellisesti, kuin toisessa maailmassa. Sitten tapahtui jotain..Tunsin valtavaa kipua. Käänsin kylkeä.
Lapsivedet menivät tässä vaiheessa.
Kello oli 7.55. Kätilö teki sisätutkimuksen
ja kaikkien yllätykseksi (jopa kätilö yllättyi!),
Olimme 10 cm auki! En aivan tarkkaa muista, montako kertaa ehdin ponnistamaan,
ehkä yhden kerran, vauva tuli vähän kuin itsestään.
Minun ei tarvinut muutakuin olla siinä selälläni. Jossain vaiheessa kätilö sanoi, että
älä ponnista nyt, mutta omasta mielestäni en kyllä edes ponnistanut yhtään! :D
Yhtäkkiä vaan kuului se maailman ihanin rääkäisy ja kätilö toivotti onnea: T
erve poika, syntymäaika 7.58! ♥
Sitten tuli itku ja tokaisin Jussille; "Tässäkö tämä nyt oli?" :D

Synnytysalissa ehdimme olla siis hurjat 12 minuuttia
ja ponnistuvaiheeksi kätilö kirjasi 1 minuutin.
Muistoksi tuli 2 tikkiä, vähän kuin muodonvuoksi.
Synnytys meni siis vähän kuin elokuvissa, yksi ponnistus ja vauva oli pihalla :D
Hyvä maku jäi kyllä. Vaikka pää olikin hieman sekaisin synnytyksen jälkeen.
Oli hyvä käydä kätilön ja Jussin kanssa tapahtumia läpi myöhemmin.

Kymmeneltä siirryimme osastolle ja keskiviikkona 14.12 pääsimme kotiin ♥


10.12.2011 otettu masukuva, jäi sitten viimeiseksi.


Tervetuloa maailmaan, tästä se alkaa! ♥
3400g ja 50,5cm täyttä kultaa ♥

Rauhallista Joulua! ♥

Koti on siivottu, kaupassa on käyty ja kuusi on otettu sisään sekä koristeltu.
On aika rauhoittua joulunviettoon. Palaillaan asiaan ensi viikolla.
Silloin luvassa ainakin se synnytyskertomus! :)

Oikein rauhallista ja mukavaa joulua kaikille! ♥

Manu ♥

Tälläinen pikku söpöliini sieltä sitten tuli ♥
Meillä on arki lähtenyt sujumaan
kolmen ihanan pojan kanssa todella hyvin.
Ensimmäinen yö oli hulinaa.
Vauva viihtyi ainoastaan sylissä,
mutta niinhän se ensimmäinen yö kotona aina on vähän levoton,
kun sairaalan äänet ja hajut jätetään taakse.
Nyt yöt ovat rauhoittuneet.
Heräillään kaksi kertaa yössä syömään.

Isoveljet ovat ottaneet pikkuveljen todella hyvin vastaan.
Hoivaavat ja hellivät kohta pikkuveljen piloille ♥
Kovasti haluavat hoitaa ja auttaa.
Sylivuorot pitää jakaa, muuten tulee tappelu.
Kumpi saa vauvaa sylitellä :D
Vielä ei mustasukkaisuuden merkkejä ole ilmassa ollut,
mutta eiköhän niitäkin jossain vaiheessa ilmesty,
ainakin Tomin kohdalla näin uskoisin.

Synnytyskertomusta olen tässä rustaillut jo ylös,
se on kyllä tulossa!
Kunhan saan vaan kirjoitettua sen loppuun :)

Isukki lähti muutama tunti sitten viettämään varpajaisia.
Kaikki kolme poikaa ovat jo unilla, ihana rauha ♥

Mukavaa viikonloppua kaikille,
minä menen tästä taas vähän tuhnuttamaan
tuota suloista pikku kääröä ♥

12.12.2011 klo. 7.58

Syntyi perheeseemme kolmas pieni poika <3
Tummatukkainen, suloinen suppusuu.
Melkoisen hätähousu kaveri.

Sairaalaan lähdettiin noin klo. 7.20, meidät kirjattiin sisään klo. 7.46
ja pieni mies oli kahdella ponnistuksella ulkona klo. 7.58 <3

Voimme oikein hyvin <3

Olemme vauvahakureissulla..

Kylläpä kyllä, tänään se tapahtuu! :)
Supitukset alkoivat siinä noin kello kolme aamulla,
vielä tässä kotosalla ollaan, ei ole vielä kiire sairaalaan.
Annetaan aamun valjeta rauhassa ja sitten ruvetaan laittamaan
poikien hoitokasseja ja sairaalakassia valmiiksi.
Lähdetään vauvanhakureissuun! ♥

Palailen asiaan, kun vauva on syntynyt!! :)

Vauva tulee..

Oletko valmis?
No, jos rehellisiä ollaan. Niin en ihan vielä! ;)
Vaikka kipuja on ja masun kantaminen alkaa rassaamaan jo hermoja.
Mutta on toki pakko myöntää, että nyt tämä loppuaika on mennyt
helpommin kuin kahdesta edellisestä. Ehkä se johtuu siitä, että on
joulu tulossa ja tässä on ollut paljon puuhaa.
Vauvantuloa ja synnytystä ei ole paljon ehtinyt miettimään,
joka päivä tuntuu olevan erinlaista puuhaa täynnä. Päivät menevät siivillä!
Eilen havahduin, että herranenaika! Ensi viikolla on laskettuaika!
Tänään on enää 10 päivää laskettuunaikaan!
Aika on mennyt todella nopeasti, tuntuu kuin vasta äskön olisin
plussannut ja nyt ollaan loppusuoralla. Olen sanonut tämän varmasti ennenkin?!
Kohta meillä on pieni tuhisija kotona ♥

Nämä viimeiset 10 päivää, ovat vielä niin paljon täynnä kaikkea ohjelmaa
ja tekemättömiä töitä, joten sovitaanko vauveli
että synny vasta lasketunajan jälkeen? ;)

Äiti menisi niin kovin mielellään vielä 16 päivä isin kanssa lätkäpeliin ja 17 päivä
hankkimaan viimeiset joululahjat. Sen jälkeen voit tulla koska vaan, olen valmis! ♥

Kuinka tässä nyt näin kävi?

Minunhan ei pitänyt täksi jouluksi..
Siivota esimerkiksi keittiön kaappeja perinteiseen tyyliin,
tai ottaa pojista joulukorttikuvia.
Mutta kuinkas tässä nyt
sitten taas kävikään?

Keittiön kaapit on siivottu, kaikki ylimääräinen heitetty pois,
pölyt pyyhitty niistä ja tavarat järjestetty paikoilleen.
Ne joulukorttikuvatkin on nyt pojista otettu!
345 kuvaa ja kuusi ihan onnistunutta kuvaa.
Joista nyt valitaan se sopivin.

Kuinka tässä nyt näin pääsi käymään?

Joku ihme joulukärpänen on päässyt puraisemaan taas pahan kerran.
Olen suunnitellut ja miettinyt joulua joka ikinen päivä.
Joka päivä tehnyt jotain pientä joulun eteen.

Mutta samalla mielessäni kaihertaa ajatus,
mitäs jos tämä kaikki on turhaa.
Mitä jos en pääsekkään nauttimaan tästä yhtään.
Olenkin aattona sairaalassa jumissa vauvan kanssa.
Isi ja pojat viettävät täällä kotona joulua keskenään.
Ei, pelkkä ajatuskin saa tälläisen hormoonihirmuisen pakkauksen, itkemään.
Toivossa on kuitenkin hyvä elää, että olemme päässeet vauvan kanssa
kotiin jouluksi tai sitten olen yhdessä kasassa vielä aattona,
kumpikin vaihtoehto sopii minulle vallanmainiosti! :)



Rauhallista itsenäisyyspäivää jo etukäteen!

Meillä on huomenna piparitalkoot ja
vietämme pienimuotoisia pikkujouluja perheen kesken! ♥

Palomiessyntymäpäivät

Olen pikku hiljaa kääntänyt ajatuksiani myös Tomin tuleviin syntymäpäiviin.
Että saisin ajatukseni pois tulevasta synnytyksestä ja ei jäisi suunnittelu
ihan viimetippaan, koska kolmen lapsen kanssa se ei ole varmasti mitenkään helppoa!
Nyt kun on vielä aikaa miettiä ja pohtia, niin ajattelin sitten käyttää tilaisuutta hyväksi.

Teemana tulee olemaan paloautot,
koska ne ovat nyt suursuosikkeja Tomin mielestä.
Kaivelin netin syövereistä hieman ideoita, aika vähän löytyi mitään
suomalaisilta sivuilta, joten jouduin hieman etsimään laajemmin.
Kivoja ideoita löysinkin. Mitään valmista paloauto teemasynttärijuttuja,
en löytänyt mistään (suomalaisilta sivuilta), joten joudun varmaan aika
pitkälti askartelemaan ja tekemään paljon itse, mutta tykkään näpertää ;)

















Vinkkejä saa antaa tänne päin, jos tietää jonkun hyvän sivun,
missä on vinkkejä onnistuneisiin paloautosynttäreihin! :)

Mietintämyssy vedetty päähän, katsotaan mitä syntyy ;)

Viimeinen neuvolalääkäri

Nyt se oikeasti tärähti tuonne takaraivoon, että hitto!
Kohta meillä on uusi vauva talossa ja vaikka mitä juttuja
on vielä tekemättä! Vauvan sänky pitäisi pedata ja katos laittaa.
Sängyn pohjakin on vielä alatasossa, joten se pitäisi nostaa ylöspäin.
Turvakaukalo ja kelkka on vielä kaupassa.. Puuh!
Tekemättömien töiden lista senkun kasvaa vaan,
mutta kukahan sitä oikein lyhentäisi..?
Pakko varmaan ottaa itseään niskasta kiinni
ja ruveta niitä hoitamaan..

Tänään tosiaan oli viimeinen lääkärineuvola.
Pääsin vielä kertaalleen kurkistamaan pikkuista.
Hienosti siellä masussa jaksettiin ja kovasti oli pieni kasvanut.
Painoarviota oli hieman vaikea ottaa,
kun pää oli laskeutunut lantioon ja pää kiinnittynyt,
joten päänmittoja oli todella vaikea saada.
Sen arvasinkin, että pää on laskeutunut lantioon, koska
viime päivinä on ollut todella vaikea kävellä, nousta sängystä
ja kääntää kylkeä. Istuminenkin on todella tuskallista,
kun pää painaa ilkeästi.
Mutta noin 2700-2800g pikkuinen siellä masussa majailee :)
Kohdunkaula oli lyhentynyt 2,5cm --> 1,5cm, kohdunsuu oli kiinni
ja mutta pehmeä. Kaikki oli siis ok.
No nyt vaan odotellaan, koska pieni tahtoo maailmaan syntyä.
Lääkäri oli kovin toiveikas sanoessaan, että "Jouluksi kotiin", mutta
minä olen aika skeptinen, yli mennään ja reippaasti :P

Mutta nyt sen tehtävälistan kimppuun..!!

Operaatio syysvaatteet varastoon..

Tänä aamuna päätin, että nyt saa syysvaatteet (suurinosa) lähteä pesuun ja varastoon.
Nyt on hyvä hetki siihen, kun pakkastakin on luvattu (tosin vaan muutama aste),
ja kun minulla sattuu nyt vielä olemaan sen verran voimia,
että jaksan ryhtyä tähän operaatioon.



Jätin ainoastaan Tretonin kumipuvut ja Po.pin haalarit kaappiin, muuten kaikki
esikäsittelyn kautta pesukoneeseen. Kaivelin kätköjä ja otin kaikki talvivarusteet esille.
Puutelistaan lisäsin muutaman jutun, mutta aika hyvin meillä on talvikamppeet kasassa!
Sappisaippua ja juuriharja on loistokumppanit! Moni sellainen tahra lähti pois,
mitä ajattelin että ei varmasti lähde pois, lähti kuin lähtikin! :)
Kova urakka, mutta nyt se on hoidettu. Olen oikein tyytyväinen itseeni.



Innostuin sitten niin paljon, että siinä samalla tuli tehtyä vähän muitakin kotitöitä.
Nyt se sitten verottaa hieman tietysti ja paikat on aikas kipeät.
Ideaaliside ja särkylääkettä, se hitusen helpottaa. Lapsille piirrettyä ja itselle lepoa.
Näillä mennään siihen asti, kun isi tulee kotiin.

Viikon päästä on edessä viimeinen lääkärineuvola, odotan jo innolla sitä!
Saadaan nähdä pieni ja saan painoarvion, pääsee muutenkin vähän puhumaan synnytyksestä.
Eihän se sinällään pelota, ehkä hieman jännittää, mutta yritän kuitenkin mennä avoimin
mielin sinne ja olla ajattelematta koko asiaan sen suuremmin.
Tasaista arkea mennään päivästä toiseen, jokainen päivä takana tuntuu voitolta.
Taas selvisin uudesta päivästä kipujen kanssa! :)


Masukaveri 35+1


Kovasti meilläkin selataan lelulehtiä, kohta saisi tulla uudet.
Nämä alkavat olla jo loppuun luetut! :D





Päiväunien jälkeen napattiin side pois, ja tuloksena on
muhkea arpi, joka varmaan tuosta sitten ajan kanssa
vähän tasoittuu ja haalenee.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Joululahjat mietintämyssyssä.

Niin se joulu sieltä vaan uhkaavasti alkaa lähestymään, ja koska
meillä joulussa on vielä pieni extrajännitys tämän masuvauvan osalta,
niin joululahjat on hyvissä ajoissa alkaneet pyörimään mielessä,
jotain on jo ostettukkin! Viime vuonna koimme ähkyn, lahjojen suhteen.
Pojat saivat niin paljon paketteja, että tuli ähky. Mummilassa avattiin osa paketeista,
mutta kotona odotti semmoinen läjä, että ähky siinä tuli. Pari paketin jälkeen,
lahjat eivät oikein enää jaksaneet innostaa samalla tavalla.
Joten nyt tehtiin periaatepäätös, josta ei ole tulla kyllä joustamaan yhtään. Yhdet paketit per poika ja yksi yhteinen.

Sukulaisten ostohurahdukseen ei tietenkään voida vaikuttaa,
mutta ehkä vähän ohjata kuitenkin, ostamaan niitä vähän hyödyllisempiä
ja toivottuja lahjoja. Tai ainakin voidaan yrittää ;D

Viime vuonna kirjoitin netin kautta kirjeen, jossa oli poikien joululahjatoiveita,
se lähetettiin sitten sukulaisille ja jokainen sai sieltä sitten katsoa ja valita,
niitä toiveita. Se toimi hyvin ja tätä samaa käytetään tänäkin vuonna.
Olen aloittanut jo kirjeen kirjoittamisen ja kysellyt pojilta toiveita.
Tomilta ei kummempia vastauksia ole tullut, mutta mieltymukset ovat selvät:



Pikkueläimet ovat nyt se kova juttu! Näillä Tomi jaksaa leikkiä,
vaikka kuinka pitkään. Näistä onkin joulupukille kirjoitettu ;)



Äidin iloksi myös puiset autot ja varsinkin paloautot ja isommat koneet kiinnostavat,
ketäpä poikaa ei kiinnostaisi? :D


Tätä maatilaa on lelulehdestä ihasteltu ja Tomi on osoittanut selvästi,
että "tossa tossa tossa!!!".

Topi onkin sitten vähän helpompi tapaus, kun hän osaa itse kertoa mitä tahtoo
ja mistä tykkää! :) Muumit on edelleen kova juttu, niillä tykätään leikkiä,
niitä tykätään katsella ja niitä tykätään pelata. Kaikessa muodossa muumeja, kiitos!













Onko teillä jo lahjat ollu mietinnässä?
Onko selvät sävelet vaiko vielä pohditaan valintoja? :)